Osallistuimme ympäristölounaalle – opimme mielenkiintoisia asioita

Saimme kutsun Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiön (LBAYS) ympäristölounaalle (29.5.2015).

Toiselle meistä (Jussille) konsepti oli entuudestaan hyvinkin tuttu.

Tilaisuuden tarkoitukseen perehtyminen etukäteen innosti myös lähtemään mukaan; Luetuamme säätiön perusajatuksen ja tarkoituksen ei sadan euron satsaus osanottomaksuun tuntunut ollenkaan pahalta.

Mahdollisuus tutustua aseman tiloihin ja ympäristöön samassa yhteydessä kiinnosti myös.

Ihastelimme henkilökunnan hyvää valmistautumista vieraiden vastaanottoon ja opastukseen. Arvovaltaista ja asiantuntevaa yleisöä oli paikalla, mutta mielestämme aivan liian vähän. - Tilaisuuden tarkoituksenahan oli tuoda LBAYS:n toimintaa tutuksi eri sidosryhmille, ja osallistumismaksulla tukea säätiön toimintaa. - Pohdintaan jäi miksi monta tärkeää seminaarin teemoihin liittyvää tahoa puuttui paikalta.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Kärkkäinen toivotti väen tervetulleeksi, avasi seminaarin ja toimi tilaisuuden juontajana.

Avausesitelmän piti uuden Luonnonvarakeskuksen (LUKE) varapääjohtaja Ilkka P Laurila teemasta 'Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet'. Harvoin saa seurata niin hyvin jäsenneltyä, analyyttisesti ja tasapainoisesti pidettyä esitystä! Sisältö puhutteli. LUKE, sen tehtävät, rooli ja tulevaisuudennäkymät selvisivät. Laurilan esitys olisi saanut yleisön kysymään ja keskustelemaan enemmänkin, mutta aikataulun vuoksi sallittiin vain kolme yleisöpuheenvuoroa heti esityksen jälkeen. Toki oli mahdollisuus lounaalla palata aiheeseen. (Esityksen jäsentely löytyy LBAYS:n verkkosivuilta.)

LBAYS:n hallituksen varapuheenjohtaja eruroparlamentaarikko Sirpa Pietikäinen piti seminaarin toisen esityksen aiheesta 'Uusituvien luonnonvarojen paremmalla hallinnalla ja resurssien tehostetulla käytöllä kohti talouskasvua ja ekologista kestävyyttä'. (Myös tämän esityksen jäsentely löytyy LBAYS:n verkkosivuilta.)

Pietikäinen on osaava, kokenut, laaja-alainen ja kansainvälisesti /globaalisti orientoitunut henkilö, joten hän osaa ottaa yleisönsä. Esitystä seuratessa mieltä kaihersi ajatus, että noinhan se on - mutta miksi emme hoida asioita noin... Pietikäisen esityksen jälkeen ehdittiin ottaa keskusteluun vain yksi puheenvuoro, mutta lounaalla oli mahdollista jatkaa keskustelua jonkin verran.

Lopuksi oli vuorossa vuosittainen stipendien jako, joka jo sinänsä on aina juhlallinen tilaisuus ja stipendien saajille luonnollisesti arvokas huomionosoitus. Kiva oli nähdä stipendien saajien sisäistä iloa, joka hehkui päällepäin. LBAYS:n stipendit ovat luonnollisesti säätiön tässä vaiheessa vielä pienehköjä, mutta niillä on saajalleen suuri symbolinen merkitys. Harmi vain, että moni stipendin saajista oli estynyt tulemaan paikalle.

Sirryimme lounaalle, jossa korostuivat myös hyvät järjestelyt ja monipuoliset makuelämykset. Keskustelut jatkuivat pöydissä.

Kiintoisaa oli myös kuulla, että seuraava tilaisuus, tohtorinväitöstilaisuus, pukkasi päälle ja ilmassa oli selvästi aistittavissa akateemista tunnelmaa ja pientä värinää järjestäjien taholta.

Keskustelut käytävällä muutaman seminaariin osallistuneen kanssa siitä mikä jäi päällimäiseksi tästä seminaarista tuotti seuraavaa:

”Hyvää, positiivista, lupaavaa:
• biotaloden esiinmarssi hallitusohjelmatasolla jos se konkretisoituu jotenkin resurssipuolella
• 'sininen biotalous' - kalatalous- ja vesiasiat, monipuolisesti ymmärrettynä
• lähiruoan arvostus, erityisesti lähikalan käytön lisääminen
• maakunnan toimijoiden yhteistyön virittäminen toden teolla, yhteisiä hankkeita syntymässä
• pyrkimykset nykyisestä kertakäyttökulttuurista kohti kestävämpää kulutusta ja energiatuotantoa”
  ”Huolestuttavaa, pohdittavaa, muistettavaa:
• hupenevat luonnonvarat ja luonnon monimuotoisuuden romahdus vs. kasvavan ihmiskunnan tarpeet
• pystytäänkö toimintatapoja muuttamaan oikeasti riittävän ajoissa?
• missä, miten ja kenen toimesta ravinto tuotetaan, miksi hankinta- ja tuotantokriteerit tekevät resurssitehokkaan tuotantoketjun pellolta pöytään joskus vaikeaksi?
• säästöpaineet supistavat suomalaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa -> osataanko tehdä vähiten huonoja säästöpäätöksiä?
• hankerahoituksen hakupanostusten nousupaine tulee varmasti vähentämään henkilökunnan työaikaa varsinaiseen tutkimukseen
• voidaanko jatkossa ylläpitää riittävää pitkäkestoista perustutkimusta, jonka varaan soveltavaa tutkimusta voidaan rakentaa? Esimerkiksi LUKE:n strategiassa painopisteissä ei näkynyt mm. RKTL:n ja METLA:n tekemät ansiokkaat ympäristön tilan seurannat ja niiden jatkot; ne ovat tyypillisesti sellaisia toimenpiteitä, joiden rahoitus kilpailluilla tutkimushankerahoilla on lähes mahdotonta.”

Mielestämme nämä olivat erinomaisia kommmentteja. Allekirjoitamme mieluusti samat ajatukset.

Ympäristölounasidea on hyvä! Aiheen kehittämiseski olisi nykyistä tehokkaampi markkinointi ja tiedottaminen ympäröivään yhteiskuntaan tarpeen.

Nyt- jos koskaan - maakunnan toimijat littykää yhteen ja olkaa yhdessä voimakkaita, sillä hetki on mitä otollisin hallitusohjelman ja tilanteemme vuoksi!

Tyytyväiset seminaarilaiset

KL Ritva Honka ja professori Juhani Honka