Stipendiaatin käytännön näkökulmaa ympäristöntutkimukseen

4.8.2010 oli synkkä ja myrskyinen yö, kirjaimellisesti. Kello näytti kahta yöllä, tähystin kontallani veneen keulassa taskulampun avulla mahdollisia matalikkoja ja kiviä. Veeraksi nimetty myrsky teki tuloaan, massiiviset tummat pilvet vyöryivät Vanajanselän horisontin yli. Professori Lauri Arvola ajoi venettä rantaa kohti niin nopeasti kuin suinkin huonolta näkyvyydeltä kykeni. Rantaan oli vielä matkaa ja peikko nimeltä Pelko alkoi nostaa päätään. Miten me tähän tilanteeseen olemme joutuneet?

Kaikki alkoi maaliskuussa 2010. Olin Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston järjestämällä talvilimnologian kurssilla Lammin biologisella asemalla. Kurssin vetäjinä toimivat professori Lauri Arvola ja professori Kalevi Salonen. Pohdin kurssin aikana tulevan kesän suunnitelmia ja mahdollista Pro Gradun aihetta. Lauri Arvola tarjosi minulle tuolloin mahdollisuutta osallistua Vanajaveden tutkimukseen ja pienen mietinnän jälkeen löimme kättä päälle gradu-tutkielman tekemisestä. Kurssin loppuun mennessä gradun aihe ja tutkimusajankohta saatiin alustavasti lyötyä lukkoon. Tutkimuksen tavoitteena olisi selvittää kasviplanktonin merkitys päällysveden ravinnepitoisuuksien ajallisen ja alueellisen vaihtelun selittäjänä Vanajanselällä. Ajallista ja alueellista vaihtelevuutta tultaisiin vertailemaan yö- ja päiväsaikaan alku- ja loppukesällä. Tutkimus olisi osa YMLI/YMPANA tutkimusprojektia ja Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman Vanajavesitutkimushanketta.

Kesäaikana Vanajanselän tuotantotaso on korkea. Pitkän aikavälin tulokset osoittavat, että klorofylli a:n pitoisuudet ovat nousseet, vaikka pistekuormitus on samaan aikaan vähentynyt. Myös sinilevien määrät näyttävät kasvaneen. Ravinnesuhteet ovat ehkä muuttumassa sinileviä suosiviksi. Elokuun klorofyllipitoisuudeltaan järvi voidaan nykyisin luokitella erittäin reheväksi. Kesän 2009 tulokset viittaavat siihen, että epäorgaanisen typen pitoisuus vaihtelee myös alueellisesti. Alueellinen vaihtelu näyttäisi olevan suhteessa levämäärään. Vaikka järvi on olemassa olevien tietojen perusteella fosforirajoitteinen, epäorgaanisen typen pitoisuus vaihtelee ajallisesti ja alueellisesti selvästi. Tämä antaa mahdollisuuden tarkastella levien aineenvaihdunnan vaikutuksia ravinnepitoisuuksiin sekä alueellisessa että ajallisessa mittakaavassa.

Työn tarkastelukulma on tavanomaisesta poikkeava, koska yleensä ravinnepitoisuuksia käytetään selittämään levämäärissä havaittavia eroja eikä päinvastoin kuten tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä myös arvioitaessa pistemäisen näytteenoton edustavuutta sekä vesimassojen sekoittumisen vaikutuksia levämääriin ja ravinnepitoisuuksiin sekä niiden alueelliseen ja ajalliseen vaihteluun.

Tutkimusaineisto kerättiin Vanajanselältä kesäkuussa ja elokuussa 2010, osin hyödynnetään jo 2009 vastaavilta ajanjaksoilta kerättyä aineistoa. Näytteet otettiin kaksi kertaa vuorokaudessa, yöllä pimeän jakson lopussa ja iltapäivällä tuottavan jakson loppuvaiheessa. Näin voidaan vertailla ravinnepitoisuuksien ja levämäärien vaihtelua yö- ja päiväsaikaan. Näytteenottoajankohdat valittiin siten, että toisaalta hajotustoiminta ja toisaalta ravinteiden otto ovat ehtineet tapahtua maksimaalisesti ennen näytteidenottoa. Kasviplanktonnäytteitä otettiin eri pisteistä, jotka sijaitsevat tasaisin välein (noin 1-1,5 km etäisyydellä toisistaan) kattaen koko Vanajanselän alueen. Näytteenottosyvyys on 0-1m pinnasta. Kasviplanktoneista määritettiin mikroskoopilla yleisimmät lajiryhmät sekä laskettiin niiden solumäärä ja biomassa. Ravinnenäytteet otettiin vastaavista vesinäytteistä ja analysoitiin laboratoriossa.

Elokuun näytteenotosta selvisimme hengissä. Taivas repesi juuri kun olimme saaneet veneen trailerin kyytiin. Vanajalta ajoimme salamoiden valaisemaa tietä takaisin Lammin biologiselle asemalle. Sain kasviplanktonnäytteet analysoitua lokakuun alkuun mennessä ja palasin suuren aineistomäärän kanssa takaisin Jyväskylään. Loppusyksy ja alkutalvi menivät sitten muiden opintojen kanssa hikoillessa ja nyt vuoden vaihduttua olisi tarkoitus sukeltaa uudestaan tutkimustulosten ihmeelliseen maailmaan. Tähän mennessä olen saanut apua monelta henkilöltä, varsinkin kesän aikana, joten olen suuren kiitoksen velkaa kaikille tutkimustyöhön osallistuneille ja henkistä tukea antaneille. Rahallisesta tuesta lämmin kiitos Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiölle.

Iita Puustinen

Iita Puustinen on saanut säätiön apurahan Pro Gradu -tutkielmaansa "Kasviplanktonin merkitys päällysveden ravinnepitoisuuksien ajallisen ja alueellisen vaihtelun selittäjänä Vanajanselällä"