Pohjavesi – maaperän luonnonvara

Pohjavesi, jonka käyttöön Suomen vedenhankinta pitkälti perustuu, tarjoaa mielenkiintoisen ja haastavan tutkimuskohteen, sillä pohjavesi virtaa maaperässä useimmiten meille näkymättömänä. Lähteiden kohdalla voimme havaita kuinka pohjavesi purkautuu maanpinnalle. Puhdas pohjavesi on äärimmäisen tärkeä luonnonvara, jota meidän tulee pyrkiä suojelemaan ja estämään omasta toiminnastamme aiheutuvia riskejä.

Kaikki lähti liikkeelle ajatuksesta, mitä ja miten voisinkaan tutkia kotiseutuni pohjavesiä. Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen yliopistonlehtori Olli Ruth ja Lammin biologisen aseman professori Lauri Arvola saivat minut vakuutetuksi, että kannattaa tehdä gradu Lammin lähialueen pohjaveden laatuun liittyvistä kysymyksistä. Aihe laajeni lopulta käsittelemään alueen pohjaveden laatuun vaikuttavia tekijöitä. Aikaisemman tutkimusaineiston pohjalta ja omien intressien pohjalta päädyin 36 tutkimuspisteeseen, jotka ovat kaikki lähteitä. Kesällä 2009 vietin lukuisia kesäiltoja autoillessa Lammin lähiympäristössä etsien välillä epätoivoisestikin sopivia lähteitä, joista voisin tutkia pohjaveden laadullista tilaa. Viimein loppukesästä 2009 oli vuorossa aineiston kerääminen, lukuisia lähdevesinäytteitä eri kemiallisia analyysejä varten. Kun näytteet oli kerätty, alkoi kiivas laboratorio työskentely, rinnakkaisia näytteitä, vertailunäytteitä ja siis satoja koeputkia pohjavettä. Muutaman kuukauden tuskailun ja kovan työn jälkeen pystyin kävelemään ulos labrasta tulokset kädessä ja tyytyväisin mielin. Niin, enää pitäisi analysoida aineisto ja kirjoittaa gradu! Talvi 2009/2010 tuli ja meni, samoin kesä 2010. Syksyllä 2010 työ alkoi olla siinä pisteessä, että mieleeni tuli viimein ajatus, kyllä tämä tästä valmistuu. Nyt keväällä 2011 voinkin sitten kerrata mitä on tullut tehtyä ja mitä voin kertoa Lammin lähialueen pohjaveden laadusta ja siihen selvimmin vaikuttavista tekijöistä.

Tutkimuspisteet sijaitsevat Lammin, Hauhon, Hämeenkosken, Janakkalan, Asikkalan ja Tuuloksen alueilla. Tutkimuksessa pohjavesistä määritettiin yleisimmät kationit ja anionit, 10 hivenmetallia ja ravinteita. Tutkimuksessa on tarkastelu erilaisten ympäristömuuttujien vaikutusta pohjaveden laatuun, erityisesti on keskitytty maaperän, kallioperän ja maankäytön vaikutuksiin. Alueen pohjavesi on tutkimuksen mukaan laadultaan varsin hyvää ja yleensä käyttökelpoista pohjavettä. Laadun kannalta eniten ongelmia aiheutuvat ravinteet, mangaani ja rauta. Rauta ja mangaani ovat Hämeessä yleisimmät pohjaveden laatua heikentävät luonnolliset tekijät, eli niiden korkeat pitoisuudet aiheutuvat luontaisista maaperän geokemiallisista olosuhteista. Korkeat ravinnepitoisuudet painottuvat viljelyalueiden läheisyyteen, joten lannoitus osaltaan saattaa aiheuttaa ongelmia pohjaveden kannalta. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että maaperä vaikuttaa merkittävästi pohjaveden laatuun, erityisesti hienoaineksen määrällä on suuri merkitys veden kemiaan. Kallioperän vaikutus tutkimusalueen pohjavesiin puolestaan näyttää olevan hyvin vähäinen. Maankäyttö vaikuttaa pohjaveden laatuun, etenkin tarkasteltaessa ihmistoiminnan vaikutuksia, eli tiealueiden ja rakennettujen alueiden vaikutusta. Toisaalta ihmistoiminnan vaikutus tässä mittakaavassa vaikuttaa kuitenkin varsin vähäiseltä eikä nykyisellään aiheuta uhkaa pohjaveden laadulle. Selvimmin ihmistoimintaa indikoivat kloridi, sulfaatti, kupari ja sinkki, vaikka etenkin kuparin ja sinkin kohdalla pitoisuudet ovat hyvin alhaiset. Kymmenen vuoden aikana pohjaveden laadussa ei yleisesti ottaen ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta muutamissa näytepisteissä eri aineiden pitoisuudet ovat nousseet tai laskeneet selvästi.

Tutkimusalueen pohjavesien laatu on kokonaisuudessaan hyvä, ongelmia saattaa aiheuttaa korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet, sekä maatalousalueiden lähellä ravinteet. Lähteet tulisi säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina, jolloin veden laatu pysyy hyvänä. Lähdeympäristöt kannattaa säilyttää luonnontilaisina ja yrittää muutenkin estää pohjavedelle aiheutuvia riskejä alueilla, joilla on erityisen hyvät pohjavesimuodostumat. Haluan kiittää Lammin biologisen aseman Ympäristön tutkimuksen säätiötä työni tukemisesta. 

Timo Friman

Timo Friman on saanut säätiön apurahan Pro Gradu -tutkielmaansa "Lähdepohjavesien laatu ja siihen vaikuttavat tekijät Kanta-Hämeessä"