Ympäristölounas: Ilmastonmuutos on pysäytettävä nyt eikä kohta

Lammin biologisen aseman Ympäristöntutkimuksen Säätiön Verkatehtaalla järjestämällä ympäristölounaalla kuultiin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalaksen painavat puheenvuorot ilmastomuutoksen tilasta. Pietikäinen on Euroopan parlamentin jäsen ja kuuluu parlamentin ympäristö- ja kansanterveysvaliokuntaan. Lisäksi hän on kansainvälisen lainsäätäjien ympäristöjärjestö GLOBE EU:n puheenjohtaja. Suomessa hänen luottamustoimiinsa kuuluu mm. Viherympäristöliiton puheenjohtajuus.

Taalas on muun muassa Suomen kansallisen IPCC- ilmastonmuutospaneelin jäsen ja puheenjohtaja sekä toiminut Euroopan komission ilmakehätieteiden komitean varapuheenjohtajana. Hän valaisi yleisölle sään ääri-ilmiöitä ja niiden yhteyttä ilmastonmuutokseen. Vaikka Taalaksen luento oli karua kuultavaa tulevasta, oli mukana myös viesti, että asioihin voidaan vaikuttaa; otsonikato on todellakin poistumassa freonin käytön vähenemisen vuoksi.

Tavoitteena ollut kahden asteen ilmaston keskilämpötilan nousu ei ole enää Taalaksen mukaan mahdollista, vaan nyt voidaan pyrkiä noin neljän asteen nousuun – ja sekin vain jos toimenpiteisiin ryhdytään heti.

Ilmaston lämpeneminen lisää nimenomaan sään ääri-ilmiöitä. Tulvat ja myrskyt lisääntyvät, lämpöennätyksiä rikotaan tasaiseen tahtiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa nimenomaan esimerkiksi erittäin lämpimien kesien toistuvuuteen. Kun aiemmin vuoden 2010 kaltaisia hellekesiä nähtiin muutaman sadan vuoden välein, tulevat ne toistumaan jatkossa yhä useammin. Kylmät talvet taas päinvastoin harvenevat samaan tahtiin. Arktisella alueella muutokset ovat vahvimmillaan.

Suomessa ilmastonmuutos tuo jopa positiivisia muutoksia, mutta muualla maailmassa tapahtuvat katastrofit vaikuttavat välillisesti myös Suomeen. Suomessa kuitenkin esimerkiksi metsät kasvavat paremmin, mutta myrskyjen myötä hyöty saattaa jäädä pieneksi. Suomalainen arktinen osaaminen mm. merenkulussa luo myös bisnesmahdollisuuksia.

EU-parlamentti on hyväksynyt vähähiilisen tiekartan mietinnön, joka tarkoittaisi 60 prosentin ilmastopäästöjen laskua vuoteen 2040 mennessä. Päätöksiä asiasta ei ole kuitenkaan vielä tehty. EUn osuus päästöistä on vain noin 7 prosenttia. Pietikäinen pitää kuitenkin tärkeänä, että EU näyttää muille esimerkkiä siitä, mitä ilmastonmuutoksen hyväksi voidaan tehdä.

EU:ssa ekodirektiivit ovat yksi keino hillitä ilmastonmuutosta. Nykyistä ekologista suunnittelua koskevaa direktiiviä pitäisi Pietikäisen mukaan kehittää niin että tuotteen kierrätettävyys huomioitaisiin tietyn suuruisilla velvoitteilla ja vastuu olisi valmistajalla. Tuotteille tulisi määritellä maksimi hiilijalanjälki ja tuotteiden käyttöhierarkiaan tulisi kiinnittää huomiota – koskematonta luonnonresurssia ei pitäisi päästää tuotantoketjuun, jos saatavilla on kierrätettyä materiaalia. Elektroniikkajätteestä jää hyödyntämättä edelleen 70 prosenttia. Pietikäinen väläyttää puheessaan kaatopaikkojen avaamista tulevaisuudessa, jolloin arvokkaat jätteet voitaisiin ottaa talteen.

Myös verotuksella voitaisin vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen. Painopisteen muutos työn verotuksesta haitallisten toimien verottamiseen toisi vauhtia muutokseen. Ympäristöjalanjäljen tulisi näkyä kirjanpidossa ja resurssikirjanpito tulisi pakolliseksi (energia, vesi, metsät, jätevirrat). Tietojen tulisi olla myös sijoittajien ja luottoluokittajien tiedossa.

Pietikäinen esittää laskelman, jossa EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano säästäisi vuosittain keskimäärin tuhat euroa jokaisessa taloudessa. 20 prosentin pudotus hiilidioksidipäästöissä saisi aikaan 52 miljardin euron vuosittaisen säästön terveydenhoitokuluissa.

– Kenen mielestä se olisi huono investointi? Pietikäinen kysyi.

(Teksti: Jenni Mankonen)

Apurahan saajat

LBAYSin tilaisuus järjestettiin edistämään Lammin biologisella asemalla tehtävää ympäristöntutkimusta. Aseman toimintaa tukeva säätiö myöntää apurahoja tutkimushankkeisiin ja asemalla tapahtuvaan tieteelliseen toimintaan.

Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiön hallitus on myöntänyt 23.4.2012 kokouksessaan seuraaville henkilöille ja heidän tutkimuksilleen tuhannen euron apurahan. Stipendit jaettiin ympäristölounaan yhteydessä:

Satish Basnet: Measuring anaerobic production in humic lakes. Pro Gradu

Aku Korhonen: Rustokääpien (Skeletocutis) systematiikan ongelmia, esimerkkinä lehtoludekääpä. Pro Gradu

Jussi Vesterinen: Spatial and temporal variation in biomass productivity of algae and bacteria in highly humic Lake Mekkojärvi. Pro Gradu

Niko Björkell: Minkin ja hillerin ravinnonkäyttö Suomessa. Pro Gradu

Hanna Susi: Härmän vaikutus heinäratamon kasvuun, härmän epidemiologia. Väitöskirja