Kestävää kalastusta!

Vanajanselkä on antanut aina paljon kalaa ja Tyrväntö tunnettiin jo ammoin varsinaisena kalastuspitäjänä.  Nykyäänkin järvestä saa elantonsa moni ammattikalastaja ja sen vesistä tavoittelevat suuria kuhasaaliita myös monet virkistyskalastajat. Viime vuosina Vanajanselällä kalastuspaine on omakohtaisten kokemusteni mukaan jo ylittänyt kestävän kalastuksen rajat. Olen seitsemän vuoden ajan käynyt yhteistyökumppanin kanssa tarkastamassa verkkolupia ja verkkojen merkitsemistä Vanajanselällä ja verkkomäärät varsinkin talvikalastuksessa ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti muutaman viimeisen vuoden aikana. Lähes kaikki syvänteet ovat täynnä korkeita kilometrinkin pituisia jatoja koko talven. Alkukesästä katosivat verkot sitten kokonaan ja syykin selvisi kalastajia haastateltuani, tyhjää saa pyytämättäkin. Myös virkistyskalastajat saivat lähinnä kokemusta kuluvana kesänä ja loppukesään mennessä olivat sekä jigaajat että uistelijat kaikonneet järveltä. Itse tein neljä kalareissua selälle ja yhtään kuhaa ei veneeseen noussut. Myös petoahventen lukumäärä puolittui edelliskesästä.

Vanajanselällä on muutamana vuonna pidättäydytty kuhan poikasistutuksista ja Kuhanselän alue on nyt rauhoitettu kaikelta kalastukselta 15.5.-15.6. välisenä aikana luontaisen poikastuotannon turvaamiseksi. Rauhoitus on varmasti edistysaskel kohti kestävää kalavesien hoitoa mutta ei ratkaise vielä liikakalastuksesta koituvia ongelmia. Tarvitaan kalastuksen säätelyä ja tässä avainasemassa ovat kalavesien omistajat, yleensä vesiosakaskunnat.

Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiön ympäristölounas tarjosi tänä vuonna maukkaan lounaan lisäksi painavaa tutkimustietoa eri tavoin säädellyn kalastuksen vaikutuksista kalakantaan ja muuhun ravintoverkkoon. KESKALA –hankkeen johtaja, professori Hannu Lehtonen sekä tutkija Mikko Olin tarkastelivat Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa –hankkeen keskeisiä tuloksia ja Hannu valotti liikakalastuksen vaikutuksia globaalisti.

KESKALA –hankkeen tuloksia voidaan varmasti hyödyntää myös Vanajanselän kaltaisissa ylikalastetuissa järvissä tilanteen korjaamiseksi. Hankkeessa päätavoitteena oli tutkia miten eri tavoin kohdennettu kalastus vaikuttaa paitsi kalakantaan myös muuhun ravintoverkkoon. Kohdelajeina olivat hauki, ahven sekä kuha ja kohdejärvinä Katumajärvi, Pääjärvi ja Evon alueen tutkimusjärvet. Tutkimuksesta vastasi Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos yhteistyössä RKTL/Luken, osakaskuntien ja suojeluyhdistysten kanssa ja päärahoittajana oli Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelse.

1. Keskeinen tulos oli, että emokalan koko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun  -> isojen yksilöiden säästäminen edesauttaa kannan luontaista lisääntymistä ja jälkeläisten laadun säilymistä.
2. Alamitalla säädelty voimakas kalastus vähentää nopeasti isojen yksilöiden määrää ja kannan lisääntymispotentiaalia -> Välimitta säilyttää laadukkaat kutijat ja suuren petokalabiomassan.
3. Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena -> ilmastonmuutoksen edetessä isoja yksilöitä tulee erityisesti varjella.
4. Kalastuksen vaikutukset siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön -> ekosysteemipohjainen säätely ja varovaisuusperiaate.

Hannu Lehtosen ”miksi maailman kalastus ei ole kestävää” –esityksen toimenpiteiden lista tilanteen korjaamiseksi on alla ja hyvin sovellettavissa myös Suomen sisävesille;

1. Pyyntitehon voimakas vähentäminen
2. Saaliin kokoon ja lajiin kohdistuvan valikoivuuden lisääminen, vähemmän sivusaalista
3. Sopimukset saaliiden jaosta eri maiden ja kalastajaryhmien välillä kestävän periaatteen mukaisina
4. Tutkimuksen luotettavuuden parantaminen
5. Vesien ja valuma-alueiden hyvästä tilasta huolehtiminen
6. Suojeltujen merialueiden laajentaminen (nykyisin noin 3 % merien pinta-alasta on suojeltu)

Kestävä vastuullinen kalastus on varmasti niin vesialueiden omistajien kuin ammatti- ja virkistyskalastajienkin tavoite. Sen saavuttamiseksi tarvitaan juuri tällaista laadukasta tutkimusta ja vastuullista pyyntiä sekä luonnon kunnioittamista kaikilta vesillä liikkujilta.

Mika Soramäki

projektipäällikkö, vapaa-ajankalastaja

Hamk/Vanajavesikeskus