 |
Alkukesän
kasviplanktonlajistoa
|
Kasviplankton
tarvitsee kasvaakseen mm. valoa ja ravinteita. Vesistöjen ravinnepitoisuudet
vaihtelevat vuodenaikojen vaihtuessa. Esimerkiksi järvien jääpeite talvella,
lumien sulaminen keväällä ja kuuma, aurinkoinen kesä vaikuttavat siihen, kuinka
paljon mm. Vanajaveden ja Vanajan reitin vedessä on typpeä ja fosforia, ja
minkälaisiin molekyyleihin nämä alkuaineet ovat milloinkin sitoutuneet.
Kasviplankton muodostaa vesikasvien ohella sisävesien ravintoketjun tärkeän
perustan. Mikäli vesistössä on paljon ravinteita, on myös näitä auringon valoa
biomassaksi muuntavia perustuottajia runsaasti, enemmän kuin täysin luonnontilaisissa
vesistöissä. On täysin luonnollista, että vesistöihin päätyy ravinteita sitä
ympäröivältä maa-alueelta, mutta ihmistoiminta usein voimistaa tätä nk.
rehevöitymistä. Merkittävä rehevöityminen johtaa mm. kalalajiston
särkikalavaltaistumiseen, mahdollisesti myrkyllisten syanobakteerien
massaesiintymien yleistymiseen ja jopa alusveden hapettomuuteen ja
kalakuolemiin.
Vanajavedessä
on jo 1950-luvulta lähtien havaittu rehevöitymisen merkkejä. Nykyään
Vanajaveden ekologinen tila on tyydyttävä ja Vanajaveteen johtavan Vanajan
reitin ekologinen tila jopa välttävän puolella. Tämä johtuu pääosin
valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta ja sen aiheuttamista korkeista
ravinnepitoisuuksista vesistössä. EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteena on
saada kaikki suomalaiset järvet vähintään hyvään ekologiseen tilaan viimeistään
vuoteen 2027 mennessä.
Pro
gradu -tutkielmassani selvitin rajoittaako liukoinen eli välittömästi
kasviplanktonin käytössä oleva typpi tai fosfori kasviplanktonin kasvua.
Kasvatuskokeet tehtiin Lammin biologisella tutkimusasemalla vuosina 2016-2017
viidesti, jotta vuodenaikaisvaihtelut saatiin selville. Näytteenottopaikkojakin
oli viisi: jokimaisella Vanajan reitillä Aulangon rautatiesilta, Kirstulansalmi
ja Mierolansalmi, sekä Vanajaveden järviosuudella Ruskeenkärki ja Sääksmäki.
 |
| Jokimaisen osuuden ja
järviosuuden vesissä oli jopa silminnähtäviä eroja. |
Kaikilla näytteenottopisteillä kasviplanktonin
kasvu oli ympäri vuoden pääosin fosforirajoitteista, kuten suomalaisissa
sisävesissä yleensäkin. Lievää typpirajoitteisuutta oli kuitenkin havaittavissa
elokuussa Vanajan reitillä Aulangon alueella. Muilla pisteillä kasviplankton
oli kesän aikana ottanut molemmat tutkimani ravinteet niin tehokkaasti
käyttöönsä, että elokuussa sekä liukoisen typen että fosforin saatavuus
rajoitti kasviplanktonin kasvua. Ylimääräiseen leväkasvuun tarvittaisiin siten
molempia ravinteita samanaikaisesti. Kokeideni perusteella Sääksmäen
järvipisteellä typen ja fosforin yhteisrajoitteisuus alkoi jo heinäkuussa.
 |
Kasvatuskoe
käynnissä. Kasvatushuoneen lämpötila
ja valaistus säädettiin vallitsevia luonnonoloja
mukaillen.
|
Veden
virtaussuuntaan nähden kahden ensimmäisen näytteenottopisteen välissä olevan
Paroisten jätevedenpuhdistamon vaikutus Vanajan reitin ravinnepitoisuuksiin oli
vähäinen, ja pienenee entisestään, kun puhdistamolle rakennetaan uusi jäteveden
käsittely-yksikkö lähivuosien aikana. Erityisesti puhdistamolta tuleva
pistemäinen typpikuormitus vähenee, mikä on askel kohti Vanajaveden parempaa
ekologista tilaa. Vesistöä ympäröivän alueen peltovaltaisuus puolestaan näkyi
mm. veden ravinnepitoisuuden nousuna lumiensulamisen aikana. Peltojen
rehevöittävää vaikutusta vesistöön on mahdollista säädellä mm. pitämällä
lannoitusmäärät maltillisina. Jotta Vanajaveden ja Vanajaveden reitin
ekologinen tila saadaan hyväksi, on tulevaisuudessa sekä haja- että
pistekuormitusta vähennettävä edelleen. Onneksi ravinnepäästöjen
hillitsemiseksi ja vesistöjen kunnostamiseksi on olemassa monia erilaisia
lähestymistapoja ja uusia menetelmiä kehitellään jatkuvasti.
