Lammin Kehitysosakeyhtiö Myötätuulen perustelut ympäristötutkimuksen mielekkyydelle

Ympäristöasioiden merkitys on ollut kasvussa ja niiden merkitys kasvanee edelleen tulevaisuudessa. Toisaalta, Helsingin yliopisto on Suomen kansainvälisesti tunnetuin yliopisto ja Lammilla sijaitsee sen alainen biologinen asema. Nämä olivat yksinkertaiset perustelut, kun Lammin Kehitysosakeyhtiö Myötätuulessa arvioitiin lahjoitusta Lammin biologisen aseman Ympäristöntutkimuksen Säätiön säädepääomaan ja säätiön menestymisen mahdollisuuksia.

Ilmastonmuutoksesta, joka on yksi osa ympäristöämme, käytiin keskustelua pitkään ja ilmaston lämpeneminen kyseenalaistettiin vuosia. Nyt vallalla on käsitys, että ilmasto lämpenee ja ihmisen vaikutus kehitykseen tunnustetaan. Ympäristömuutoksesta seuraavia vaikutuksia ymmärretään vielä huonosti ja siksi tarvitaan tutkimusta.

Ympäristön muuttumisella on taloudellisia vaikutuksia, ilmastonmuutoksen osalta päästökaupalla on suora yhteys talouteen. Taloudellisen merkityksen kasvaessa myös ympäristönmuutokseen liittyvä liiketoiminta kasvaa. Lammin Kehitysosakeyhtiö Myötätuuli haluaa olla osaltaan tukemassa ympäristöntutkimusta ja auttaa yrityksiä ymmärtämään paremmin toimintansa ympäristövaikutuksia sekä luoda edellytyksiä uuden liiketoiminnan kehittymiselle. Toivotamme myös muut yritykset tervetulleiksi samaan joukkoon.

Kehittämiskeskus Oy Häme, Lammin Kehitysosakeyhtiö Myötätuuli

Yritysasiamies Timo Kärkkäinen

Luonnon monimuotoisuutta kannattaa suojella

Vuosi 2010 on omistettu luonnon monimuotoisuudelle. YK:n "biodiversiteetin vuosi" tulee muistutuksena kipeään tarpeeseen: luonnon monimuotoisuus hupenee nykyisellään huimaa vauhtia. Sen lisäksi, että ihmisten osallisuus luonnon ja toisten lajien tuhossa on moraalisesti väärin, tulee biodiversiteetin häviäminen myös hyvin kalliiksi.

Hiljattain julkaistu raportti the Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB) esittää painavat todisteet sille, kuinka nykyinen luonnon riistokäyttö jättää lähes täysin huomioimatta sen roolin, mikä luonnolla on esimerkiksi puhtaan ilman ja veden, tulvatorjunnan, lääkkeiden, ruuan ja materiaalin tuottajana. Nykyisten suojelualueiden laajentaminen maailmanlaajuisesti kattamaan 30 prosenttia meri- ja 15 prosenttia maa-alueesta maksaisi raportin mukaan noin 45 miljardia dollaria vuodessa; suojelualueiden tuottamien palveluiden ja tuotteiden arvo nousisi kuitenkin noin 4,5–5,2 biljoonaa.

Nurinkurista on, että maailman valtiot maksavat suunnattomia summia valtionapua käytännöille, jotka nopeuttavat biodiversiteetin katoamista: vuosittain noin biljoonalla dollarilla tuetaan haitallisia käytäntöjä maataloudessa, kalataloudessa, energia- ja liikennejärjestelyissä. Kyse ei ole siitä, etteikö maapallolla olisi varoja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Haitallisia tukiaisia karsimalla on mahdollista vapauttaa varoja riittämiin, päätös on poliittinen.

Euroopan unionin lintu- ja luontodirektiivit on suunniteltu luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi unionin sisällä. Direktiiveistä huolimatta biodiversiteetin katoaminen myös EU:n sisällä jatkuu. Maailmanlaajuisesti lajien sukupuuton arvioidaan nykyisellään tapahtuvan noin 100–1000 -kertaisesti normaaliin sukupuuttotahtiin verrattuna.

Toimintaa ja politiikkaa tukemaan tarvitaan kipeästi myös tutkimusta. Siksi erilaisten tutkimusasemien, kuten Lammin biologisen aseman, tekemä työ on äärimmäisen tärkeää.

Sirpa Pietikäinen MEP